Kuva: Pasi Kytölä, Toini Lehtosen kokoelmista. Ihmiset tuntemattomia. Kuvan puimuri lienee Massey-Harris, ensimmäisiä Suomeen tuotuja itseliikkuvia puimureita.

Puimurit alkoivat yleistyä Suomen maataloudessa vasta 1950-luvulla. Ensimmäiset leikkuupuimurit Suomeen oli saatu jo 1930-luvun jälkipuoliskolla. Nämä muutamat koneet, jotka Suomeen ennen toista maailmansotaa ehtivät tulla, olivat hinattavia säkkipuimureita. Sota ja sen jälkeiset tuontirajoitukset lopettivat maatalouskoneiden maahantuonnin yli kymmeneksi vuodeksi.

Säkkipuimurissa tarvittiin kuljettajan lisäksi 1-2 miestä huolehtimaan säkityksestä. Lisätyövoiman tarve vaihteli sään ja satoisuuden mukaan.

Jos oli esimerkiksi hyvä kaurasato, tarvittiin säkinvaihtoon kaksi miestä. Säkki näet täyttyi niin nopeasti, ettei yksi mies ehtinyt sekä sitoa täyttä säkkiä että vaihtaa uutta säkkiä tilalle. Säkit suljettiin hamppunarulla, joka repi sormet nopeasti vereslihalle. Täydet säkit tiputettiin kourusta peltoon.

Säkkikoneen käytön raskautta lisäsi se, että kun oli päivä puitu, korjattiin ilta painavia säkkejä pellon pientareelta kuivuriin vietäväksi. Viljankuivatus säkkikuivureissa vaati sekin paljon käsityötä ja säkkien nostelua.

Leikkuupuimurien ominaisuuksia kehitettiin jatkuvasti ja pian puimureihin alettiin valmistaa säkityslaitteiden tilalle säiliöitä, joista irtovilja kaadettiin suoraan odottaviin kuljetuskärryihin. 1960-luvulla oli käytössä puimureita, joissa oli sekä säiliö että säkitysmahdollisuus, mutta 1970-luvun alkuun mennessä säiliöstä tuli vakiovaruste.

Jos tunnistat kuvan ihmisiä, ota yhteyttä jalkanen.anna@outlook.com tai kommentoi alle. Lisää vanhoja kuvia tulossa 14.11.19 Kylätalo Mietolassa Wanhojen valokuvien illassa.

Lähteet: Leikkuupuimuri oman aikansa innovaatio Aliot Turun Sanomat 11.8.2007