Hallituksen kokous 25.10.19

Kylätalo Mietola
Asialista
1. Läsnäolijoiden toteaminen ja kokouksen avaaminen

Paikalla Jenni Valtanen, Anna Jalkanen, Katja Saarinen ja puhelimitse etänä Sari Salonen. Avattiin kokous klo 17:06.
2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Todettiin kokous laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi
3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan läpikäynti ja hyväksyminen.

Siirrettiin edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistus seuraavaan kokoukseen niukan aikataulun vuoksi.
4. Skeittiparkkihanke

Käytiin läpi alustavaa kustannusarviota, joka menossa seuraavaksi myös MLL:n hallitukselle käsittelyyn. Kustannusarvio tarkentuu vielä kun saadaan pari muutakin tarjousta kentän asfaltoinnista.

Hyväksyttiin alustava kustannusarvio ja todettiin, että se on toteuttamiskelpoinen. Päätös: alustavan kustannusarvion puitteissa Kirkonseudun Kylät ry lähtee hankevastaavaksi Tavastilan Skeittiparkkihankkeeseen, johon haetaan rahoitusta Leader Ravakasta. Laitetaan kustannusarvio vielä muillekin hallituksen jäsenille nähtäväksi ja kommentoitavaksi.
5. Muut esille tulevat asiat

Ei muita esille tulevia asioita.
6. Kokouksen päättäminen

Päätettiin kokous klo 17:25

Tavastilan koulun ympäristön talkoot ma 21.10. klo 17:30 alkaen, tervetuloa!

Kunnostamme Tavastilan alueen jääkiekkokaukalon pohjaa tulevan talven jäädytyksiä ja luistelua varten, ja mm. beach-kenttä ja minigolf laitetaan talviteloille. Kokoonnutaan monitoimiareenan läheisyydessä klo 17.30. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsisi mukaan!

Terv Tavastilan koulun vanhempainyhdistys ja Kirkonseudun kylät ry

Kuukauden kuva lokakuu: Mietoisten vpk-laisia

Kuva: Pasi Kytölä. Kuvassa ainakin Virtasen Väinö, Sillanpään Veijo ja Lehtosen Paavo.

Vuonna 1933 helluntaiaattona Mynämäen keskustassa riehui tuhoisa tulipalo, joka karkasi Ahdin saunarakennuksesta vanhan sillan pielestä ja kovan tuulen takia tuhosi valtaosan sen aikaisen kirkonkylän rakennuksista joen molemmin puolin. Tästä suuonnettomuudesta sai alkunsa paikallisten vapaapalokuntien perustaminen paikkakunnalla. Ensin perustettiin Mynämäen ja Karjalan vpk:t v. 1933 ja pari vuotta myöhemmin v. 1935 myös Mietoisten VPK, jonka kalustoa ja miehistöä kuvassa. Jos tunnistat kuvan miehiä tai tiedät kuvasta muuten jotain, kommentoi alle tai ota yhteyttä jalkanen.anna@outlook.com.

Mietoisten palokuntalaisia mm. Virtasen Väinö, Sillanpään Veijo ja Lehtosen Paavo

Leikkuupuimuri, säkkikäyttöinen, ihmiset tuntemattomiaSyyskuun puimurikuva oli otettu Uhlun Anttilasta ns. ”kaupan pellolta” Kivivuorentien risteystä vastapäätä n. v. 1964. Kuvan henkilöt on tunnistettu. Kuvassa ovat kuskina Raimo Saari, säkittäjinä Jalmari Saari ja Toivo Haapsaari ja tyttönen on Merja Aaltonen, o.s. Saari.

Hallituksen kokous 30.9.19

Kylätalo Mietola

Asialista

1. Läsnäolijoiden toteaminen ja kokouksen avaaminen

2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan läpikäynti ja hyväksyminen.

4. Skeittiparkkihanke

5. Wanhojen valokuvien ilta 14.11.

6. Pikkujoulut

7. Teltan hankinta

8. Muut esille tulevat asiat

9. Seuraavan kokouksen ajankohta ja kokouksen päättäminen
Jenni Valtanen, puheenjohtaja Anna Jalkanen, Sihteeri

Kuukauden kuva syyskuu

Kuva: Pasi Kytölä, Toini Lehtosen kokoelmista. Ihmiset tuntemattomia. Kuvan puimuri lienee Massey-Harris, ensimmäisiä Suomeen tuotuja itseliikkuvia puimureita.

Puimurit alkoivat yleistyä Suomen maataloudessa vasta 1950-luvulla. Ensimmäiset leikkuupuimurit Suomeen oli saatu jo 1930-luvun jälkipuoliskolla. Nämä muutamat koneet, jotka Suomeen ennen toista maailmansotaa ehtivät tulla, olivat hinattavia säkkipuimureita. Sota ja sen jälkeiset tuontirajoitukset lopettivat maatalouskoneiden maahantuonnin yli kymmeneksi vuodeksi.

Leikkuupuimuri, säkkikäyttöinen, ihmiset tuntemattomia

Säkkipuimurissa tarvittiin kuljettajan lisäksi 1-2 miestä huolehtimaan säkityksestä. Lisätyövoiman tarve vaihteli sään ja satoisuuden mukaan.

Jos oli esimerkiksi hyvä kaurasato, tarvittiin säkinvaihtoon kaksi miestä. Säkki näet täyttyi niin nopeasti, ettei yksi mies ehtinyt sekä sitoa täyttä säkkiä että vaihtaa uutta säkkiä tilalle. Säkit suljettiin hamppunarulla, joka repi sormet nopeasti vereslihalle. Täydet säkit tiputettiin kourusta peltoon.

Säkkikoneen käytön raskautta lisäsi se, että kun oli päivä puitu, korjattiin ilta painavia säkkejä pellon pientareelta kuivuriin vietäväksi. Viljankuivatus säkkikuivureissa vaati sekin paljon käsityötä ja säkkien nostelua.

Leikkuupuimurien ominaisuuksia kehitettiin jatkuvasti ja pian puimureihin alettiin valmistaa säkityslaitteiden tilalle säiliöitä, joista irtovilja kaadettiin suoraan odottaviin kuljetuskärryihin. 1960-luvulla oli käytössä puimureita, joissa oli sekä säiliö että säkitysmahdollisuus, mutta 1970-luvun alkuun mennessä säiliöstä tuli vakiovaruste.

Jos tunnistat kuvan ihmisiä, ota yhteyttä jalkanen.anna@outlook.com tai kommentoi alle. Lisää vanhoja kuvia tulossa 14.11.19 Kylätalo Mietolassa Wanhojen valokuvien illassa.

Lähteet: Leikkuupuimuri oman aikansa innovaatio Aliot